Laupias samarialainen Joulu näytelmä

 

Joulu oli tulossa ja ihmiset kulkivat kaupoissa hyvin kiireellisen näköisinä. Pienet lapset olivat rattaissaan ja isommat kulkivat kiireisten äitien perässä.

 

Eräs nainen oli matkalla Ounasvaaralta keskustaan kävellen. Yhtäkkiä puskasta hyppäsi esiin kaksi poroa. Porot säikyttivät naisen niin että hän liukastu ja kaatui. Naisen tavarat lensivät ympäriinsä ja porot talloivat hänen tavaransa. Nainen loukkasi kipeästi kätensä ja jalkansa eikä hän pystynyt nousemaan itse ylös.

 

Nainen makasi yksin kylmissään ja yritti huudella apua käheällä kurkullaan.  Ohi kulki Kaupungin vikamies hienolla autollaan. Naisen nähdessään hän ajoi tien toiseen sivuun ja väisti naisen. Mielessään hän ajatteli, kukahan tuokin kassi Alma on tuolla ojassa.

 

Sitten ohi kulki kiireinen pyhäkoulun opettaja. Hän huomasi naisen ja mietti mieliessään: ”voi raasua kyllä häntä pitäisi auttaa mutta kun en minä millään kerkeä.” Hän toivoi myös että nainen saisi pian apua joltakulta muulta.

 

Sitten ohi kulki pieniä pyhäkoulu tyttöjä, matkalla joulu pyhäkouluunsa, he huomasivat naisen, juoksivat hänen luo. He antoivat naiselle kaulaliinansa lämmikkeeksi ja yhdessä auttoivat hänet ylös ja taluttivat hänet penkille istumaan ja soittivat apua. Kun nainen oli saanut kyydin terveys keskukseen, tytöt jakoivat matkaansa pyhä kouluun sillä he olivat saaneet auttaa jotakuta joka tarvitsee apua.